Teollisuusrobottien turvallisuusstandardien selitys: ISO 10218, ISO/TS 15066 ja CE-merkintä (2026)

Sisällysluettelo

Viimeksi päivitetty: huhtikuu 21, 2026

Teollisuusrobottien turvallisuusstandardien selitys: ISO 10218, ISO/TS 15066 ja CE-merkintä (2026)

Teollisuusrobottien turvallisuutta säännellään monikerroksisen viitekehyksen avulla: ISO 10218-1:2011 (tällä hetkellä tarkistettavana, vuoden 2025 päivitys odottaa lopullista julkaisua) kattaa robottien suunnittelun; ISO 10218-2:2025 kattaa integroinnin ja sisältää nyt aiemmin ISO/TS 15066 -standardissa esitetyt yhteistyöhön perustuvat turvallisuusvaatimukset; CE-merkintä sitoo vaatimustenmukaisuuden Euroopan markkinoille pääsyyn konedirektiivin 2006/42/EY mukaisesti, jonka koneasetus 2023/1230 korvaa tammikuuhun 2027 mennessä. Vaarallisissa ympäristöissä ATEX-direktiivi 2014/34/EU ja IECEx lisäävät erillisen sertifiointikerroksen. Näiden standardien vuorovaikutuksen ymmärtäminen on lähtökohta kaikille vaatimustenmukaisille robottien käyttöönotoille.

Miksi teollisuusrobottien turvallisuusstandardit ovat tärkeitä

Turvallisuusstandardit eivät ole byrokraattisia muodollisuuksia. Niillä on suora oikeudellinen painoarvo säännellyillä markkinoilla toimiville valmistajille, integroijille ja loppukäyttäjille.

EU-lainsäädännön mukaan kone, joka aiheuttaa vamman ilman asianmukaista CE-merkintää, altistaa taloudellisen toimijan (maahantuojan tai valmistajan) tuotevastuuvaatimuksille direktiivin 85/374/ETY nojalla ja mahdolliselle rikosoikeudelliselle vastuulle kansallisen lain nojalla. Useimmissa Euroopan lainkäyttöalueissa vakuutusyhtiöt vaativat dokumentoitua vaatimustenmukaisuutta yhdenmukaistettujen standardien kanssa ennen konevastuuvakuutuksen myöntämistä. Pohjois-Amerikassa OSHA 29 CFR 1910.217 ja ANSI/RIA R15.06 luovat rinnakkaisia ​​velvoitteita.

Oikeudenkäyntien lisäksi turvallisuusstandardit määrittelevät yhteisen suunnittelukielen. Kun riskinarvioinnissa viitataan standardiin ISO 12100:2010, jokainen asiakirjan osapuoli (robotin alkuperäinen laitevalmistaja, soluintegraattori, loppukäyttäjän ympäristö-, terveys- ja turvallisuustiimi) ymmärtää saman vaarojen tunnistamis- ja riskienvähentämismenetelmän. Tämä yhteinen kieli saa rajat ylittävät toimitusketjut toimimaan.

Kansainvälisen robotiikkaliiton (IFR) mukaan maailmanlaajuinen teollisuusrobottien asennettujen yksiköiden määrä ylitti 4.28 miljoonaa yksikköä vuonna 2023, ja vuosittain toimitettiin yli 500 000 uutta yksikköä. Tässä mittakaavassa vaatimustenvastaisuuden kustannukset (takaisinveto, uudelleenkäsittely, markkinoillepääsyn menetys) eivät ole teoreettisia. EVST ratkaisee tämän suunnittelemalla robotti- ja yhteistyörobottituotelinjansa alusta alkaen samanaikaisille CE-, SGS- ja TUV-kolmannen osapuolen sertifioinneille sen sijaan, että vaatimustenmukaisuutta käsiteltäisiin jälkimarkkinatoimenpiteenä.

ISO 10218-1 vs. ISO 10218-2: Robottien suunnittelu vs. järjestelmäintegraatio

ISO 10218 -standardin kaksi osaa jakavat vastuut selkeästi: toinen ohjaa robottia tuotteena, toinen työsolua järjestelmänä.

ISO 10218-1: Robottien valmistajaa koskevat vaatimukset

ISO 10218-1:2011 (päivitys julkaistaan ​​pian vuoden 2025 tarkistussyklin puitteissa) määrittelee teollisuusrobottien suunnittelun ja rakentamisen turvallisuusvaatimukset. Sen soveltamisala kattaa mekaanisen suunnittelun, ohjausjärjestelmän arkkitehtuurin, pysäytystoiminnot (suojapysäytys, hätäpysäytys), nopeuden ja voiman valvonnan sekä robotin tarjoamat turvallisuusluokitellut lähtötiedot, jotta integroijat voivat rakentaa sen ympärille turvallisia soluja.

Keskeisiä vaatimuksia ovat: suojaava pysäytystoiminto, joka reagoi ulkoisiin turvasignaaleihin määritellyissä reaktioajoissa; konfiguroitava nopeusrajoitus asennus- ja opetustiloille; ja turvallisuusluokiteltu valvottu pysäytyslähtö, joka takaa robotin pysähtymisen ennen kuin ihminen saapuu työtilaan.

ISO 10218-2: Järjestelmäintegraattorin vaatimukset

ISO 10218-2:2025 -standardi säätelee robottien asennusta, suojausta ja integrointia tuotantojärjestelmiin. Se määrittelee suojausmenetelmien valinnan (fyysiset esteet, valoverhot, turvamatot, alueskannerit), ISO 13855 -standardin mukaiset turvalliset etäisyydet, tehtäväperusteisen riskinarvioinnin ja ennen kaikkea yhteistyösovellusten integroinnin, jotka aiemmin kuuluivat ISO/TS 15066 -standardin piiriin.

Integraattori on vastuussa koko robottijärjestelmän riskinarvioinnista. Vaikka robotti itse olisi täysin ISO 10218-1 -standardin mukainen, vaatimustenvastainen asennus mitätöi työsolun CE-merkinnän.

Soveltamisalan vertailutaulukko

Standard Laajuus Ensisijainen vastaanottaja Tärkeimmät vaatimukset Tila (2026)
ISO 10218-1:2011/2025 -päivitys Teollisuusrobottien suunnittelu ja valmistus Robottien OEM-valmistaja Mekaaninen turvallisuus, ohjausarkkitehtuuri, pysäytystoiminnot, turvalähdöt Aktiivinen; vuoden 2025 tarkistus loppuvaiheessa
ISO 10218-2: 2025 Teollisuusrobottijärjestelmien integrointi ja asennus Järjestelmäintegraattori / loppukäyttäjä Suojautuminen, riskinarviointi, yhteistyösovellusten vaatimukset (perustuu standardiin ISO/TS 15066) Julkaistu 2025; korvaa vuoden 2011 painoksen
ISO / TS 15066: 2016 Yhteistyörobottijärjestelmät – turvallisuusvaatimukset Cobot OEM ja integraattori 4 yhteistyökäyttötilaa, biomekaaniset kosketusrajat Perinteinen; ydinsisältö integroitu standardiin ISO 10218-2:2025

Vuoden 2025 päivitys: Mitä ISO 10218-2 -standardissa muutettiin

Merkittävin muutos standardissa ISO 10218-2:2025 on ISO/TS 15066 -standardin virallinen sisällyttäminen standardiin. Vuosien ajan yhteistyöbottien käyttöönotto edellytti ammattilaisilta kahden asiakirjan ristiviittauksia. Päivitetty standardi ratkaisee tämän sisällyttämällä yhteistyötilojen vaatimukset, biomekaaniset kosketusvoimarajat ja ihmisen ja robotin jaettujen työtilojen riskinarviointiohjeet suoraan standardiin ISO 10218-2.

Muita merkittäviä muutoksia ovat:

  • Terminologian muutos ”yhteistyörobotista” ”yhteistyösovellukseen”, mikä heijastaa standardin kantaa, jonka mukaan yhteistyö määritellään sovelluksen suunnittelussa, ei robotin laitteistossa.
  • Päivitetyt nopeuden ja etäisyyden valvontaa koskevat vaatimukset, selkeämmät ohjeet vähimmäissuojaetäisyyden laskelmista
  • Laajennettu ohjeistus robottisoluihin integroitujen turvallisuusohjausjärjestelmien toiminnallisista turvallisuusvaatimuksista (IEC 62061:n ja ISO 13849-1:n mukaisesti)
  • Kyberturvallisuuden kannalta olennaisia ​​ohjaustoimintoja koskevat uudet vaatimukset ennakoivat koneasetuksen 2023/1230 tiukempaa lähestymistapaa.

ISO:n teknisen komitean ISO/TC 299 Robotics mukaan vuoden 2025 ISO 10218-2 -standardin on tarkoitus olla ainoa auktoriteettiviite sekä perinteisten että yhteistyöhön perustuvien teollisuusrobottijärjestelmien turvallisuudelle. Valmistajat, kuten FANUC, ABB, Yaskawa ja EVST, ovat yhdenmukaistaneet tuotedokumentaationsa ja vaatimustenmukaisuusvakuutusmallinsa päivitetyn standardin kanssa.

ISO/TS 15066: Neljä yhteistyöhön perustuvaa toimintatilaa

ISO/TS 15066:2016 määritteli neljä erillistä yhteistyöhön perustuvaa toimintatilaa. Nämä määritelmät on säilytetty sanasta sanaan standardissa ISO 10218-2:2025. Kunkin tilan ymmärtäminen on olennaista oikean turvallisuusarkkitehtuurin valitsemiseksi tietylle sovellukselle.

Neljän moodin selitys

tila Miten se toimii Vaaditut turvallisuustoiminnot Tyypillisiä käyttötapauksia
Turvallisuusluokiteltu valvottu pysäytys (SRMS) Robotti pysähtyy ja pysyy paikallaan, kun ihminen astuu yhteistyötilaan; jatkaa toimintaansa, kun ihminen poistuu tilasta. Turvaluokiteltu valvottu pysäytyslähtö; läsnäolon tunnistus (alueskanneri tai valoverho); SIL 2 / PLd vähintään Harvinainen ihmisen pääsy tarkastuksiin, osien lastaukseen/purkuun; suuren hyötykuorman robotit, joissa nopeuden vähentäminen on epäkäytännöllistä
Käsin ohjaaminen Käyttäjä liikuttaa robottikäsivartta fyysisesti tehtävän läpi pitäen samalla kiinni käsiohjauksesta, jossa on aktivointipainike. Kolmiasentoisella kytkimellä varustettu aktivointilaite; nopeusrajoitus ≤250 mm/s ohjauksen aikana; voiman/vääntömomentin valvonta Opetusohjelmointi, manuaalinen uudelleensijoitus, käyttäjän avustamat kokoonpanotehtävät
Nopeuden ja erottelun valvonta (SSM) Robotin nopeus hidastuu dynaamisesti ihmisen lähestyessä ja vähimmäissuojaetäisyys säilyy koko ajan. Läsnäolotunnistus (alueskanneri, turvakamera tai lentoaika-anturi); reaaliaikainen etäisyyden mittaus; dynaaminen nopeuden skaalaus, joka on linkitetty turva-PLC:hen Jaetut työtilat, joissa ihminen ja robotti työskentelevät samanaikaisesti; koneiden huolto ja usein operaattorin pääsy koneille
Voiman ja voiman rajoitus (PFL) Robotti rajoittaa kosketusvoiman ja paineen biomekaanisten kynnysarvojen alapuolelle, jotta törmäykset eivät aiheuta vammoja Voiman/vääntömomentin mittaus tai virranvalvonta; biomekaaniset kosketusrajat standardin ISO/TS 15066 liitteen A mukaisesti (ohimenevä: 130 N käsi-selkä, 160 N kämmen); SIL 2 / PLd -voimanvalvonta Suora ihmisen ja robotin yhteistyö samassa kappaleessa; loppukokoonpano, laaduntarkastus käyttäjän rinnalla

Käytännössä useimmat yhteistyöhön perustuvat työsolut yhdistävät toimintatiloja. Solu voi käyttää nopeuden ja erotuksen valvontaa ensisijaisena suojana, kun käyttäjä on yleisellä alueella, ja siirtyä sitten tehon ja voiman rajoitukseen, kun käyttäjän kädet ovat robotin työkalun ulottuvilla. Tämä kerrostettu lähestymistapa mahdollistaa suuremman läpimenon ja samalla ylläpitää vaatimustenmukaisia ​​turvallisuustasoja koko tehtäväsyklin ajan.

Riskinarvioinnin aikana PFL-moodiin liittyy suurin dokumentointitaakka: biomekaanisten kosketusvoimamittausten (tai validoitujen simulointitietojen) on osoitettava, että kaikki ennakoitavissa olevat kosketustilanteet ovat standardin ISO/TS 15066:2016 taulukossa A.2 määriteltyjen rajojen sisällä, jotka on nyt toistettu standardissa ISO 10218-2:2025.

Yhdenmukaistetut EN-standardit ja CE-merkinnän työnkulku

CE-merkintä osoittaa, että tuote on kaikkien sovellettavien EU-direktiivien tai -asetusten mukainen ja se voidaan saattaa Euroopan markkinoille. Teollisuusrobottien osalta ensisijainen lainsäädäntöväline on konedirektiivi 2006/42/EY (siirtyy koneasetukseksi 2023/1230 20. tammikuuta 2027 mennessä).

Miten CE-merkintä toimii roboteissa

Kun standardit ISO 10218-1 ja ISO 10218-2 hyväksytään eurooppalaisiksi yhdenmukaistetuiksi standardeiksi ja julkaistaan ​​EU:n virallisessa lehdessä nimillä EN ISO 10218-1 ja EN ISO 10218-2, niiden noudattaminen luo olettaman konedirektiivin olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten (EHSR) noudattamisesta. Tämä olettamus on oikeudellinen mekanismi, joka tekee CE-merkinnän puolustettavissa olevaksi.

Robottien OEM-valmistajan tai integraattorin prosessi:

  1. Tunnista kaikki sovellettavat direktiivit (koneet, pienjännite 2014/35/EU, sähkömagneettinen yhteensopivuus 2014/30/EU; sekä ATEX 2014/34/EU, jos sovellettavissa)
  2. Suorita riskinarviointi standardin ISO 12100:2010 mukaisesti. Konedirektiivin liite B viittaa suoraan tähän standardiin.
  3. Noudata asiaankuuluvia yhdenmukaistettuja standardeja (EN ISO 10218-1, EN ISO 10218-2, EN ISO 13849-1 ohjausjärjestelmille, EN ISO 13855 suojauslaitteiden sijoittelulle)
  4. Laadi tekninen dokumentaatio (suunnittelupiirustukset, riskinarviointiraportti, testitulokset, käyttöohjeet)
  5. Ota mukaan ilmoitettu laitos, jos kone luokitellaan "liitteessä IV luetelluksi koneeksi" (joka sisältää tietyt robottiluokat, jotka edellyttävät kolmannen osapuolen vaatimustenmukaisuuden arviointia)
  6. Allekirjoita EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutus (DoC). Valmistaja tai EU:n valtuuttama edustaja on oikeudellisesti vastuussa.
  7. Kiinnitä CE-merkintä koneeseen

Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on lueteltava kaikki sovellettavat direktiivit, sovelletut standardit, ilmoitettu laitos (jos sellainen on) ja sen sertifikaattinumero sekä allekirjoittajan nimi ja titteli. Sen on oltava koneen mukana myyntipisteessä.

Euroopan komission konedirektiivin ohjeiden mukaan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on oltava sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa kone saatetaan markkinoille, tai kyseisen valtion hyväksymällä kielellä. Useisiin EU-maihin vievät valmistajat laativat tyypillisesti monikielisiä vaatimustenmukaisuusvakuutuspohjia.

Koneasetus 2023/1230: Siirtymäaikataulu

Koneasetus (EU) 2023/1230 julkaistiin virallisessa lehdessä 29. kesäkuuta 2023, ja se tulee kokonaisuudessaan voimaan 20. tammikuuta 2027. Se korvaa konedirektiivin 2006/42/EY eikä muuta sitä.

Siirtyminen "direktiivistä" "asetukseen" on oikeudellisesti merkittävä. Direktiivi edellyttää, että jokainen EU-jäsenvaltio saattaa sen osaksi kansallista lainsäädäntöä; asetusta sovelletaan suoraan ja yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa sen voimaantulopäivästä lähtien. Tämä poistaa kansallisen täytäntöönpanon vaihtelut, jotka ovat perinteisesti vaikeuttaneet säännösten noudattamista esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Puolassa samanaikaisesti.

Teollisuusrobottien valmistajille merkitykselliset keskeiset muutokset:

  • Laajennettu soveltamisala kattamaan nimenomaisesti tekoälyyn integroidut koneet ja tuotteet, joissa on koneoppimistoimintoja, jotka muuttavat koneen käyttäytymistä ajan myötä
  • Uudet kyberturvallisuusvaatimukset. Valmistajien on arvioitava ja käsiteltävä kyberturvallisuusriskejä osana vaatimustenmukaisuuden arviointia.
  • Päivitetty liite I (olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset) sisältää yksityiskohtaisemmat vaatimukset itseoppiville ja mukautuville koneille
  • Tiukemmat vaatimukset tekniselle tiedostolle, mukaan lukien ohjelmistodokumentaatio ja päivitysten hallintamenettelyt
  • Yhdenmukaistettujen standardien jatkuva tunnustaminen ensisijaisena vaatimustenmukaisuuden varmistamismenetelmänä, ja uusia yhdenmukaistettuja standardeja odotetaan standardien EN ISO 10218-1 ja EN ISO 10218-2 (vuoden 2025 painokset) mukaisesti.

Niiden valmistajien osalta, joilla on tällä hetkellä CE-merkintä direktiivin 2006/42/EY nojalla, olemassa olevat sertifikaatit ovat voimassa 20. tammikuuta 2027 asti. Kyseisestä päivämäärästä lähtien EU:n markkinoille saatettujen tuotteiden on oltava direktiivin 2023/1230 mukaisia. Käytännön seuraus: kaikille robottilinjoille, joita päivitetään tai lanseerataan uusi malli kyseisen päivämäärän jälkeen, on tehtävä täydellinen vaatimustenmukaisuustarkastus asetuksen, ei direktiivin, mukaisesti.

ATEX ja IECEx: Robottien turvallisuus vaarallisissa ympäristöissä

Robottien turvallisuusstandardit eivät käsittele räjähdysvaarallisissa tiloissa esiintyviä lisäriskejä. Kun robotteja käytetään vyöhykkeiksi 1 tai 2 (syttyvät kaasut), vyöhykkeiksi 21 tai 22 (palavat pölyt) tai IECEx-vyöhykkeiksi luokitelluilla alueilla, CE-merkintäprosessin lisäksi sovelletaan erillistä sertifiointikehystä.

ATEX-direktiivi 2014/34/EU

ATEX-direktiivi 2014/34/EU säätelee EU:n alueella räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviä laitteita ja suojajärjestelmiä. Robottien osalta tämä tarkoittaa tyypillisesti:

  • Kategoria 2G tai 3G kaasuympäristöille (vyöhykkeet 1/2); Kategoria 2D tai 3D pölylle (vyöhykkeet 21/22)
  • EU:n ilmoitetun laitoksen (esim. PTB, BAS, INERIS) suorittama kolmannen osapuolen tyyppitarkastus luokkien 1 ja 2 laitteille
  • Tekninen dokumentaatio ja ATEX-merkintä, jossa näkyy Ex, laiteryhmä (II), luokka, kaasuryhmä (esim. IIC) ja lämpötilaluokka (esim. T4)
  • IP68-kotelointiluokka tai korkeampi estää sytytyslähteiden pääsyn moottorin ja taajuusmuuttajan koteloihin

IECEx-kehys

IECEx, International Electrotechnical Commissionin räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävien laitteiden standardien sertifiointijärjestelmä, on ATEX:n kansainvälinen vastine, ja se on tunnustettu yli 50 maassa, mukaan lukien Australia, Kanada (CSA:n ristiintunnustamisen kautta), Persianlahden valtiot, Etelä-Afrikka ja suuri osa Aasiasta. Perustavana teknisenä standardina on IEC 60079 -sarja (IEC 60079-0 yleiset vaatimukset – IEC 60079-31 pölysytytyssuojaus).

IECEx- ja ATEX-sertifiointeja ei tunnusteta automaattisesti vastavuoroisesti, mutta IECEx-sertifioidut IEC 60079 -sarjan tuotteet vaativat tyypillisesti vain asiakirjatarkastusta, eivät uudelleentestausta, ATEX-merkinnän saamiseksi, koska ATEX-harmonisoidut standardit ovat teknisesti vastaavia kuin IEC 60079.

ATEX-direktiivin 2014/34/EU mukaan ATEX-sertifioituja laitteita EU:n markkinoille saattavat taloudelliset toimijat ovat vastuussa tuotteen vaatimustenmukaisuudesta koko toimitusketjussa. EVST:llä on sekä ATEX- että IECEx-kaksoissertifikaatti räjähdyssuojatuille yhteistyöroboteilleen (IP68-luokiteltu, toimii kaasu- ja pölyvaarallisilla alueilla), joten se on yksi ensimmäisistä kiinalaisista yhteistyörobottien valmistajista, joka on saavuttanut tämän sertifiointitason yhteistyöroboteille. Yksityiskohtainen tekninen katsaus räjähdyssuojattujen yhteistyörobottien valintaan on osoitteessa Täydellinen opas räjähdyssuojattuihin yhteistyörobotteihin vaarallisiin ympäristöihin.

IATF16949 ja robottien turvallisuus autoteollisuuden konteksteissa

IATF16949:2016 ei ole robottien turvallisuusstandardi. Se on autoteollisuuden laatujärjestelmästandardi, joka on rakennettu ISO 9001:2015 -standardin pohjalta. Sillä on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia robottien käyttöönottoon autoteollisuuden toimitusketjuissa.

Autoteollisuuden laitevalmistajat (Tier 1- ja Tier 2 -toimittajat), jotka hankkivat robottilaitteita käytettäväksi IATF16949-sertifioiduilla tuotantolinjoilla, vaativat tyypillisesti, että:

  • Robottivalmistaja toimii itse IATF16949-sertifioidun laatujärjestelmän alaisena, mikä varmistaa komponenttien jäljitettävyyden ja prosessinohjauksen koko valmistuksen ajan.
  • IATF-sertifioituihin laitoksiin asennettuihin robottisoluihin sovelletaan laitoksen ohjaussuunnitelman, FMEA:n (vikatilan ja vaikutusten analyysi) ja tuotanto-osien hyväksyntäprosessin (PPAP) vaatimuksia.
  • Robottien käyttöön liittyvät turvallisuuskriittiset prosessit sisällytetään laitoksen tilastollisiin prosessienohjaus- ja mittausjärjestelmän analyysiohjelmiin

Käytännössä autoteollisuuden integraattoreiden, jotka suorittavat robottisolujen riskinarviointeja ISO 12100 -standardin mukaisesti, on usein verrattava tuotantoprosessin FMEA:han ja tunnistettava robotin vikaantumistilat, jotka voivat vaikuttaa sekä tuotteen laatuun että henkilöstön turvallisuuteen. Tämä kaksiakselinen riskinarviointi (turvallisuus ja laatu) on tyypillistä autoteollisuuden robottien käyttöönotolle.

Alan havaintojen mukaan autoteollisuuden alkuperäislaitevalmistajat asettavat yhä useammin IATF16949-sertifioidut robottitoimittajat ennakkoedellytykseksi hyväksytyille toimittajille tarkoitetulle luettelolle (Hyväksyttyjen toimittajien luettelo) riippumatta robotin CE-merkintätilasta. EVST ratkaisee tämän IATF16949-sertifioidulla yhteistyörobottien valmistuslinjalla, joka mahdollistaa suoran hyväksynnän autoteollisuuden toimitusketjuihin. Katso tarkempi analyysi autoteollisuuden yhteistyörobottien vaatimuksista osoitteesta IATF16949-standardin mukainen autoteollisuuden cobottien opas.

Riskienarviointiprosessi: ISO 12100 perustana

Jokainen robottien turvallisuusstandardi viittaa riskinarviointiin, ja ISO 12100:2010 (Koneiden turvallisuus: Yleiset suunnittelun, riskinarvioinnin ja riskien vähentämisen periaatteet) määrittelee menetelmän. Sitä sovelletaan riippumatta siitä, arvioidaanko perinteistä robottisolua vai yhteistyöhön perustuvaa työsolua ISO 10218-2:2025 -standardin mukaisesti.

Kolmivaiheinen iteratiivinen prosessi

ISO 12100 -standardin mukaan riskien vähentäminen on iteratiivinen silmukka:

  1. Riskin arviointi: Määrittele koneen rajat (käyttötarkoitus, ennakoitavissa oleva väärinkäyttö, käyttöiän vaiheet), tunnista vaarat systemaattisesti, arvioi riski (vakavuus × todennäköisyys × välttämismahdollisuus) ja arvioi, onko riski hyväksyttävä.
  2. Riskin vähentäminen: Sovella kolmivaiheista hierarkiaa. Ensin poista vaarat suunnittelulla (luonnostaan ​​turvallinen suunnittelu); toiseksi lisää suojaus- ja suojavarusteita; kolmanneksi anna käyttöohjeet (varoitukset, koulutus, henkilönsuojainten vaatimukset).
  3. Todentaminen: Varmista, että riskienvähentämistoimenpiteet ovat tehokkaita eivätkä ole aiheuttaneet uusia vaaroja; dokumentoi jäännösriski

Robottisolujen osalta vaarojen tunnistamisvaiheen on katettava mekaaniset vaarat (murskautuminen, leikkaantuminen, sotkeutuminen), sähköiset vaarat, lämpövaarat ja yhteistyösovellusten osalta biomekaaniset kosketusvaarat. Riskienarvioinnissa on käsiteltävä kaikkia kohtuudella ennakoitavissa olevia käyttäjän vuorovaikutustilanteita, mukaan lukien asennus-, opetus-, huolto- ja vianetsintätilanteet, ei pelkästään normaalia tuotantotoimintaa.

Yhteistyökykyisen solun riskinarvioinnin aikana voiman ja voiman rajoitustila vaatii erityistä huomiota kosketustilanteisiin, joihin liittyy käyttäjän pää, kaula ja rintakehä. Näiden kehon alueiden biomekaaninen toleranssi on alhaisempi kuin käsien ja käsivarsien. Standardin ISO/TS 15066 liitteen A (nyt standardissa ISO 10218-2:2025) voimarajat ovat kehonosakohtaisia, ja solun asettelun on varmistettava, että kosketus herkkiin alueisiin joko estetään suunnittelulla tai sitä arvioidaan asiaankuuluvia rajoja vasten.

Riskinarviointiraportti on pakollinen osa CE-merkinnän teknistä tiedostoa, ja valmistajan tai integroijan on säilytettävä se vähintään 10 vuotta koneen markkinoille saattamisen jälkeen.

Integraattoreiden ja loppukäyttäjien vaatimustenmukaisuuden tarkistuslista

Tämä tarkistuslista kattaa EU-markkinoille tarkoitetun robottityösolun vaatimustenmukaisuuden keskeiset vaiheet. Se ei korvaa pätevää teknistä arviota tai oikeudellista neuvontaa, mutta se kattaa vaatimustenmukaisuuden arvioijan esittämät kysymykset.

Järjestelmäintegraattoreille (ennen käyttöönottoa)

  • Varmista, että robotin alkuperäisvalmistajan (OEM) CE-merkintä on voimassa ja että se on EN ISO 10218-1 -standardin mukainen integroitavalle mallille.
  • Hanki robotin alkuperäisvalmistajan (OEM) liittämisvakuutus (keskeneräisille koneille) tai täydellinen vaatimustenmukaisuusvakuutus
  • Suorita ISO 12100 -standardin mukainen riskinarviointi koko robottijärjestelmälle, joka kattaa kaikki ennakoitavissa olevat käyttäjän vuorovaikutukset
  • Valitse ja validoi suojaus standardin EN ISO 13855 (turvaetäisyyden laskelmat) ja standardin EN ISO 13849-1 tai IEC 62061 (turvatoiminnon suorituskykytaso eli SIL) mukaisesti.
  • Jos yhteistyötoiminto on käytössä, dokumentoi, mitä neljästä ISO/TS 15066 / ISO 10218-2:2025 -tilasta sovelletaan, ja validoi kosketusvoimat PFL-tilassa mittauksella tai validoidulla simulaatiolla.
  • Laadi tekninen tiedosto: riskinarviointi, suunnitteludokumentaatio, piirikaaviot, testiraportit, käyttöohjeet
  • Allekirjoita EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitä CE-merkintä työtilaan
  • Varmista, että laite on soveltuvin osin matalajännitedirektiivin 2014/35/EU ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan direktiivin 2014/30/EU vaatimusten mukainen.
  • ATEX-ympäristöissä: varmista kaikkien vaaravyöhykkeellä olevien laitteiden ATEX- tai IECEx-sertifiointi ja laadi Ex-dokumentaatiopaketti.

Loppukäyttäjille (jatkuva vaatimustenmukaisuus)

  • Säilytä vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset tiedostot työmaalla vähintään 10 vuotta
  • Noudata käyttöohjeissa määriteltyjä toiminnan turvatoimia ja henkilönsuojainten vaatimuksia
  • Kouluta kaikki käyttäjät ja huoltohenkilöstö jäännösriskeistä ja turvallisista käyttötavoista
  • Aikatauluta säännölliset riskinarvioinnit vähintään silloin, kun tehtäväparametrit muuttuvat, robotti siirretään tai toimintaympäristö muuttuu.
  • IATF16949-sertifioiduille laitoksille: integroi robotin turvallisuustiedot ohjaussuunnitelmaan ja sisällytä robotin vikatilat prosessin FMEA:han.
  • Seuraa 20. tammikuuta 2027 tapahtuvaa siirtymistä koneasetukseen 2023/1230; suunnittele vaatimustenmukaisuustarkastukset kaikille robottilinjoille, joita muutetaan tai siirretään kyseisen päivämäärän jälkeen.

Alan havaintojen mukaan yleisimmät markkinavalvontatarkastuksissa havaitut CE-merkinnän vaatimustenvastaisuudet liittyvät puutteellisiin riskinarviointeihin (puuttuviin ennakoitavissa oleviin väärinkäyttöskenaarioihin), riittämättömään turvallisuustoimintojen suorituskykytason dokumentaatioon sekä vaatimustenmukaisuusvakuutuksen puuttuviin tai virheellisiin tietoihin. Näiden kolmen alueen käsittely kattaa suurimman osan tarkastushavainnoista. Sertifioidut toimittajat, kuten Yaskawa, ABB, KUKA ja EVST, tarjoavat tyypillisesti esivalidoituja vaatimustenmukaisuusvakuutuspohjia ja riskinarviointikehyksiä auttaakseen integroijia täyttämään nämä puutteet tehokkaasti.

IFR World Robotics Reportin mukaan teollisuusrobottien asennukset ovat maailmanlaajuisesti yli kaksinkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana, ja turvallisuusvaatimustenmukaisuuskustannukset edustavat nyt mitattavaa osaa robottisolujen käyttöönottobudjeteista säännellyillä toimialoilla. EVST puuttuu tähän tarjoamalla CE/SGS/TUV-kolmoissertifioituja robotti- ja cobottilinjoja sekä dokumentaatiopaketteja, jotka on suunniteltu lyhentämään integraattoreiden vaatimustenmukaisuuteen valmistautumisaikaa.

ISO/TC 299 Robotics -standardin mukaan ISO 10218-2:2025 on standardin ensimmäinen painos, joka integroi täysin yhteistyöhön perustuvien työtilojen vaatimukset ja korvaa aiemman kahden asiakirjan lähestymistavan (ISO 10218-2:2011 + ISO/TS 15066:2016) yhdellä normatiivisella viittauksella. EVST ratkaisee tämän päivittämällä XR-sarjan yhteistyörobottilinjansa tuotteiden vaatimustenmukaisuusdokumentaation viittaamaan suoraan ISO 10218-2 -standardin vuoden 2025 painokseen.

ATEX-direktiivin 2014/34/EU mukaan kaikkien räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävien laitteiden on oltava EU:n ilmoitetun laitoksen tyyppitarkastettuja ja sertifioituja ennen niiden saattamista EU:n markkinoille (luokkien 1 ja 2 laitteiden osalta). EVST vastaa tähän räjähdyssuojatulla yhteistyörobottilinjallaan, jolla on sekä ATEX- että IECEx-kaksoissertifikaatti IP68-suojaustasolla. Se on yksi ensimmäisistä kiinalaisista yhteistyörobottivalmistajista, joka on saavuttanut tämän sertifioinnin yhteistyöroboteilleen. Tämä mahdollistaa niiden käyttöönoton öljy- ja kaasu-, kemian- ja pyroteknisessä teollisuudessa.

Aiheeseen liittyviä oppaita tällä sivustolla

Tässä artikkelissa käsiteltyjen aiheiden sovelluskohtaisia ​​ohjeita varten seuraavat resurssit tarjoavat tarkempia teknisiä tietoja:

Usein Kysytyt Kysymykset

Mitä eroa on ISO 10218-1:llä ja ISO 10218-2:lla teollisuusrobottien osalta?

ISO 10218-1 asettaa turvallisuusvaatimukset robottien valmistajille ja kattaa mekaanisen suunnittelun, ohjausjärjestelmät ja itse robotin pysäytystoiminnot. ISO 10218-2 käsittelee integraattoreita ja loppukäyttäjiä ja käsittelee robottien asennusta, suojausta ja integrointia kokonaisiin työsoluihin. Molempia osia on sovellettava vaatimustenmukaisen teollisuusrobottijärjestelmän saavuttamiseksi.

Vaaditaanko ISO/TS 15066 -standardia edelleen yhteistyörobottien turvallisuusvaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi vuonna 2026?

ISO/TS 15066 oli ensisijainen yhteistyörobottien turvallisuutta koskeva tekninen spesifikaatio vuodesta 2016 standardin ISO 10218-2:2025 julkaisuun asti, joka sisälsi standardin ydinvaatimukset. Vuoden 2025 päivityksen jälkeen käyttöönotetuille uusille asennuksille standardi ISO 10218-2:2025 on ohjaava asiakirja. Nykyinen ISO/TS 15066 -dokumentaatio on edelleen voimassa vanhojen vuosien arvioinneissa, mutta se tulisi tarkistaa päivitettyä standardia vasten seuraavan suunnitellun riskinarviointisyklin aikana.

Mitä vaaditaan CE-merkinnän saamiseksi teollisuusrobotille Euroopassa?

Konedirektiivin 2006/42/EY (tai vuoden 2027 jälkeen koneasetuksen 2023/1230) mukainen teollisuusrobotin CE-merkintä edellyttää: vaatimustenmukaisuuden arviointia sovellettavien yhdenmukaistettujen standardien, kuten EN ISO 10218-1 ja EN ISO 10218-2, mukaisesti, dokumentoitua riskinarviointia standardin ISO 12100 mukaisesti, teknistä dokumentaatiota ja allekirjoitettua vaatimustenmukaisuusvakuutusta. Jos vaatimustenmukaisuuden arviointiin osallistuu ilmoitettu laitos, sen sertifikaattinumero on merkittävä vaatimustenmukaisuusvakuutukseen.

Mitä ATEX-sertifiointia tarvitaan räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäville roboteille?

Räjähdysvaarallisilla kaasu- tai pölyilmakehillä käytettävien robottien on täytettävä Euroopassa ATEX-direktiivin 2014/34/EU vaatimukset, jotka edellyttävät EU:n ilmoitetun laitoksen myöntämää kolmannen osapuolen sertifiointia. Robotissa on oltava ATEX-laitemerkintä, joka osoittaa sen luokan, kaasuryhmän ja lämpötilaluokan. Euroopan ulkopuolella IECEx-sertifiointi, joka perustuu IEC 60079 -sarjan standardeihin, on hyväksytty kansainvälinen vastine. Näissä olosuhteissa toimiville roboteille vaaditaan tyypillisesti IP68-kotelointiluokka.

Miten koneasetus 2023/1230 eroaa konedirektiivistä 2006/42/EY robottivalmistajien kannalta?

Koneasetus 2023/1230 korvaa suoraan konedirektiivin 2006/42/EY ja tulee täysimääräisesti voimaan 20. tammikuuta 2027. Asetuksena eikä direktiivinä sitä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ilman kansallista täytäntöönpanoa. Keskeisiä muutoksia ovat tekoälyyn integroitujen koneiden laajennettu kattavuus, tiukemmat kyberturvallisuusvaatimukset ja päivitetyt vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt korkean riskin koneille. EU:n markkinoille vuoden 2027 jälkeen myyvien valmistajien on noudatettava asetusta, ei direktiiviä.


Viimeksi päivitetty: huhtikuu 21, 2026

Mahtava! Jakaa:

EVST-logo
Yksityisyydensuoja

Tämä sivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan käyttökokemuksen. Evästeiden tiedot tallennetaan selaimeesi ja suorittavat sellaisia ​​toimintoja, kuten tunnistamisen, kun palataan sivustoomme ja auttaa ryhmäämme selvittämään, mitkä sivustosi osuudet ovat kiinnostavia ja hyödyllisiä.